OPAS RANNEKELLON OSTAJALLE


Kelloa valittaessa on syytä miettiä ensin missä tilanteissa kelloaan haluaa käyttää. Jos aikoo esimerkiksi uida kellon kanssa on syytä valita suoraan sukelluskello, joka kestää painetta vähintään sataan metriin saakka. Arkikäyttöön voi sopia mikä tahansa edullisista kvartsikelloista perinteisiin mekaanisiin kelloihin. Kellon hinta muodostuu pääosin käytetyistä materiaaleista, koneistosta ja valmistuksen laadusta.
Kvartsikellot ovat helppoja hoitaa ja käyttää. Mekaaniset kellot ovat hieman työläämpiä, mutta samalla myös kiehtovampia, sillä kellon "sielun" tuntee selkeämmin ja monesti myös näkee läpinäkyvän takapohjan läpi.
Tyylillisesti kellot vaihtelevat urheilullisista malleista, erikoisempien designkellojen kautta klassisiin muotoihin.
Kello kannattaa hankkia käyttötarkoituksen mukaan.

VESITIIVIYS

Kellon vesitiiviys riippuu sen tiivisteiden kunnosta ja valmistustekniikasta; kierrepohja ja kierrelukittava nuppi lisäävät kellon tiiviyttä. Lyhenne 30m ei tarkoita 30 metriä, vaan 30 minuuttia yhden metrin syvyydessä. Muilla luvuilla "m" yleensä tarkoittaa syvyysmetrejä. Joskus syvyys on ilmoitettu myös jaloissa, yksi jalka (feet) on 0.3 m.
Usein vesitiiviydestä puhuttaessa saatetaan myös ilmoittaa montako ilmakehänpainetta(ATM) kello kestää, yksi ATM vastaa noin kymmentä syvyysmetriä;

* 3 ATM merkitsee käytännössä perussuojausta. Tällöin kello kestää satunnaiset vesiroiskeet.
* 5 ATM on aavistuksen edellistä tiiviimpi
* 10 ATM alkaa olla jo oikeasti uintitiivis
* 20 ATM - 100 ATM voidaan käyttää sukeltaessa.

Virallisten merkintöjen suuri "vääristymä" johtuu siitä, että kelloja testataan laboratorio-olosuhteissa. Eli vaikka kello testatessa kestääkin esimerkiksi 50 metrin syvyyttä vastaavan paineen, on kysymyksessä staattinen vesisäiliö, jossa kello on paikallaan. Oikeassa käytössä sekä kello että vesimassat liikkuvat, jolloin kelloon kohdistuvat staattisia olosuhteita huomattavasti kovemmat paineet. Asiantunteva kelloseppä tarkastaa kellon vesitiiviyden aina pariston vaihdon tai huoltojen yhteydessä.

KRONOGRAFI

Kronografit ovat kelloja, joissa on ajanottomahdollisuus, joka on yleensä toteutettuna pienin lisäkellotauluin. Lisäkellotaulut voivat vaihdella malleittain, mutta yleensä niitä ovat: sekunnit, minuutit ja tunnit.

KRONOMETRI

Kronometrillä tarkoitetaan kellon koneistoa, joka on läpäissyt puolueettoman sveitsiläisen tarkastuselimen, "C.O.S.C" (Contôle Officiel Suisse de Chronomètres) tarkkuustestit. Näissä testeissä koneistoa testataan eri asennoissa noin kahden viikon ajan ja jos tarkkuus pysyy noin +/- 5 sekunnin sisällä päivittäin, saa kello COSC sertifikaatin ja voi käyttää nimitystä "Certified Chronometer". Testejä tehdään lähinnä mekaanisille kelloille, sillä kvartsikellot pysyvät yleensä muutenkin kyseisen rajan sisällä.



KELLON KUORI

Kelloja valmistetaan eri materiaaleista erilaisten käyttötarkoitusten mukaan:

· muovista valmistetaan lähinnä lasten- ja trendikelloja
· messingistä valmistetaan edullisen hintaluokan kelloja, jotka yleensä pinnoitetaan
· keraamisista aineista valmistetaan joitain erikoiskelloja, mutta ne ovat käytännössä hyvin harvinaisia
· ruostumattomasta teräksestä valmistetaan rakenteeltaan lujia ja erittäin kestäviä kelloja. Normaalin teräksen lisäksi on olemassa erikoisterästä, joka ei naarmuunnu helposti.
· titaanista valmistetaan kestäviä, kevyitä ja allergisoimattomia kelloja
· hopeasta valmistetaan lähinnä taskukelloja
· kullasta valmistetaan yleensä arvokellot. Sveitsiläisissä kelloissa käytetään 18 karaatin kultaa, joka voi olla joko kelta- tai punakultaa
· platinasta voidaan valmistaa kaikkein arvokkaimpia kelloja.



PINNOITE

Jos kello on tehty alun perin halvasta materiaalista tai pehmeästä metallista, voidaan se pinnoittaa, jotta sille saataisiin enemmän arvoa tai sen pinta saataisiin kovemmaksi. Esimerkiksi teräskello voidaan päällystää kullalla tai messinkikello titaanilla. Päällystyksen paksuus vaihtelee 5-10 Mikroniin, yhden Mikronin ollessa 1/1000 mm. Eli 10 Mikronin päällyste on paksumpi ja kestävämpi.



KONEISTO

Kellon koneistolta vaaditaan tarkkuutta ja iskun kestävyyttä. Koneistoja on useita erilaisia:
* Kvartsikoneistolla tarkoitetaan elektronista koneistoa, joka käy paristolla. Kvartsikoneistot ovat yleensä tarkkoja ja ne tunnistaa "nytkähtelevästä" sekuntiviisarista.
* Mekaaniset koneistot: Manuaalisessa koneistossa jousi viritetään nupista kiertämällä. Automaattinen koneisto vetää itse itsensä käden liikkeestä. Kiertovoimaa riittää yleensä maksimissaan kahdeksi päiväksi, jos kelloa ei liikuteta.
* Automaattiviritteinen kvartsikoneisto, jossa kvartsikoneistoon on yhdistetty automaattikellon roottori, joka pyöriessään antaa energiaa generaattori-kondensaattori systeemille, joka puolestaan antaa virtaa kvartsikoneistolle. Kello saattaa käydä jopa sata päivää, vaikkei sitä liikutettaisi.



Mekaanisten osien liikuttelua varten kellossa on synteettisestä rubiinista valmistetut laakerikivet. Kvartsikelloissa on yleensä vain yksi tai korkeintaan muutama laakerikivi, kun taas mekaanisissa kelloissa niitä on yleensä 17 tai enemmänkin. Laakerikivien sijoitus on merkitsevämpää, kuin niiden määrä.
Koneiston toiminnot ja suunnittelu määräävät pääasiallisesti kellotaulun järjestyksen osoittimien, päivyrin ja muiden lisäominaisuuksien osalta.

AJAN NÄYTTÖ

Ajan näyttö voi tapahtua joko analogisesti osoittimin tai digitaalisesti numeroin, kyseessä on siis kvartsikoneisto. Sekuntiosoittimesta voi päätellä minkä tyyppisestä koneistosta on kyse: nykivästi etenevä sekuntiosoitin paljastaa kvartsikoneiston ja tasaisesti etenevä sekuntiosoitin kertoo kyseessä olevan mekaanisen koneiston.
Osoittimissa saatetaan käyttää tritiumia, jotta ne saataisiin hohtamaan pimeässä. Tritiumin käytöstä kertoo merkintä T tai T25 kellotaulun alalaidassa.
Kellossa saattaa olla perusosoittimien lisäksi useita lisänäyttöjä sekä ylimääräisiä osoittimia. Tunnetuin näyttökokonaisuus on kronografi.

KELLON LASI

Naarmuuntumattomuus ja iskun kestävyys ovat kellotaulua suojaavan lasin vaatimuksia. Ne ovat hieman ristiriidassa keskenään, sillä mitä kovempi ja naarmuuntumattomampi lasi on, sitä vähemmän se kestää iskuja. Lasin kovuutta mitataan MOH-asteikolla (1-10). Eri materiaalien ominaisuuksia ovat:

* Akryyli = muovista tehty lasi. Kovuus MOH-asteikolla 3, naarmuuntuu helposti, mutta kestää joustavana materiaalina hyvin iskuja.
* Mineraalilasi, kovuus 5-6 MOH-asteikolla, kohtuullisen naarmuuntumaton ja iskun kestävä.
* Safiirilasi, kovuus 8-9, erittäin naarmuuntumaton. Safiirilasit valmistetaan yleensä synteettisestä safiirista, jolloin luonnon safiirin värisävyt saadaan poistettua. Safiirilasia ei voida naarmuttaa muuta kuin timantilla tai synteettisillä materiaaleilla.



Lähde:Suomen Kelloseppäliitto ry