Leimat kertovat laadusta

Kaikkien Suomessa myytävien jalometallituotteiden –kulta-, hopea,- ja platinakorujen,
pöytähopeiden, aterinten jne. – jalometallipitoisuus on tarkistettava.

Tämä koskee niin Suomessa valmistettuja kuin maahantuotuja esineitä.
Tarkastuksen suorittaa Turvatekniikan keskus (TUKES) ja siitä on esineessä merkkinä nk. kruunuleima. 

Leimauksessa vapautettuja ovat alle 1 g:n painoiset kulta- ja platinaesineet sekä alle 5 g:n painoiset
hopeaesineet.

Kruunuleiman ohella jalometallituotteista löytyvät merkinnät jalometallipitoisuudesta, valmistaja, valmistusajankohdasta sekä mahdollisesti valmistuspaikkakunnasta. Turvatekniikan keskus (TUKES)
valvoo leimojen käyttöä.

Suomessa sallitut kullan pitoisuusleimat:

Suomessa myytävien jalometalliesineiden pitoisuuksia säätelee asetus: kultaseoksen alin sallittu pitoisuus on 585 ‰ (tuhannesosaa), hopeaseoksen 830 ‰ ja platinan 950 ‰ .
Markkinoilla olevien jalometalliesineiden laatua valvoo Turvatekniikan keskus (TUKES).

Jalometallituotteiden tarkastus, kruunuleimaus ja markkinavalvonta pitävät huolen siitä, 
että voit turvallisin mielin ostaa jalometalliesineitä ja että saat täyden vastineen rahoillesi.

Kullan seosmetalleja ovat kupari ja hopea.
Käytettyjen seosmetallien keskinäiset suhteet vaikuttavat kultaseokseen sävyyn:

Suhteellisesti enemmän hopeaa sisältävä seos on keltaisempaa, jolloin puhutaan keltakullasta,
kuparipitoisempi vastaavasti punasävyisempää punakultaa.
Valkokullan valkoisuus aikaansaadaan palladiumilla, tuontituotteista saattaa esiintyä myös nikkeliä.

Kullan osuus tulee kaikissa seoksissa olla vähintään 585 tuhannesosaa.
Tällöin puhutaan 14 karaatin kullasta (1 karaatti = 1/24).
Toinen koruihin yleisesti käytetty seos sisältää 750 tuhannsesosaa puhdasta kultaa;
tämä tunnetaan puhekielessä 18 karaattisena.
Harvemmin käytettyä on 969 ‰:n eli 22 karatin kultaseos.
9 karaatin kulta on maassamme uusi asia. Kultasepänala on suhtautunut sen markkinoille tuloon ristiriitaisesti.

Toiset sanovat materiaalin antavan mahdollisuuksia esimerkiksi edullisten pukukorujen valmistukseen, 
toisten mielestä se ei ole enää kultaa lainkaan. Allekirjoittanut lukeutuu jälkimmäiseen joukkoon perusteenaan se, että suurin osa (>50%) materiaalin metalleista on muuta kuin kultaa.

Hopean seosmetalli on kupari. Pöytähopeissa ja aterimissa käytetty seos sisältää puhdasta hopeaa
vähintään 830 tuhannesosaa. Koruihin pääasiassa käytettävä hopean eli nk.sterling-hopean hopeapitoisuus on 925‰ .

Platinaseoksen on käytetty palladiumia tai hopeaa. Puhtaan platinan osuus on 950 tuhannesosaa.